Blogilomalla

Kesä on mennyt viilettäessä pitkin ja poikin, töitä tehdessä, hengatessa ja ennen kaikkea nauttiessa. Meinasin jo hylätä koko bloginpitämisen, kun en ole ehtinyt ajatustakaan luoda sen suuntaan.. Päätin kuitenkin toisin, eli säännöllisen epäsäännöllisesti kertoilen kuulumisia jatkossakin!

Okei aika vähäistä on ollut aurinkoinen sää tänä kesänä, mutta hei kyllä niitäkin on onneksi ollut. Tässä veneretkellä Helsingin edustalla kera tyttöjen.

Mainokset

Uudet tuulet

Elossa ollaan =)

Kesä on mennyt lomaillessa, töitä tehdessä ja suunnitellessa tulevaa. Meidän uudet nettisivut on julkaistu tänään. Samassa muutoksessa päätin erottaa työkuvioita hieman  kaikesta muusta elämästä, joten uusilta sivuilta löytyy uusi Lumoan blogi.

Tämäkin blogi jatkaa kyllä elämäänsä säännöllisen epäsäännöllisesti, ei siis hätää =)

Nyt oon aivan fiiliksissä meidän sivuista ja uudesta fiilikuvastosta, käykääs kurkkaamassa!

Kesäterkuin, Suvi

Pyörän kyydissä

Vaikka se aurinko meni pilveen lauantaina vähän turhan aikaisin, ei kuitenkaan rankkasade alkanut liian aikaisin. Ihan en ehtinyt muiden kanssa terassille, mutta syömään ja istumaan iltaa kuitenkin.

Köpiksen tätikin (varmaan on syytä tarkentaa että meidän pienen kummitäti, muuten ei varmaan vielä ihan tädiksi itseään toivoisi kutsuvan, heh) pääsi mukaan ja päätti sitten esitellä polkupyöräkaupungissa omaksumia taitojaan. Hieman hirvitti vastaantuleva tolppa ja mahdollinen törmäys, niinkuin kuvasta näkyy =)

Kakkutaideteos á la Lia

Mun ihana ystävä on aikamoinen kakuntekijä. Annoin aika vapaat kädet Lialle, joka suunnitteli ja toteutti meidän pojalle ihan uskomattoman synttärikakun!! Kakku oli hevosaiheinen ja pieniä yksityiskohtia riitti. Oletinkin lopputuloksen olevan upea, mutta ihan oikeasti haukoin henkeä kun Lia viimeisteli meillä kakkua.

Kakun päältä löytyi tuttu tyyppi, makaava hevonen on meidän ponin kopio. Toinen hevonen on pienessä ihanassa tallissa, mikä näyttää erehdyttävästi meidän ponin vanhalta kodilta. Mukana on myös ihana laikullinen koira ja hirveä määrä rekvisiittaa: heinäpaali, kypärä, raippa, ruusuke, koulusatula huopineen, pintelit, este, talikko, ämpäri, porkkanoita ja kukkia.

Eikä se kakku ollut korea vain päältäpäin, sillä lime-valkosuklaa -täyte oli aika uskomattoman hyvää. Nami. Oikeastaan ainoa ongelma oli, ettei oltais mitenkään raaskittu leikata kakusta paloja, heh.

Kiitos Lia vielä ihanasta kakusta, nyt vaan se firma pystyyn!! Multa saa Lian yhteystiedot, jos tarvitset mieletöntä ja maukasta kakkua =)

Kesä on täällä

Tervetuloa pyörälenkit, jätski, käppäilyt puistossa, terassikelit, rantaelämä, mansikat, mökkeily.. Tähän alkaneeseen kesään on jo mahtunut vähän näitä kaikkia ja toivottavasti vielä paljon lisää ihania hetkiä!

Koodia ja patinaa

Avainsanat

,

Koodailen uutta nettikauppaa kovaa vauhtia. Yllättävän paljon hommaa ja hidasta, kun on käytössä uusi ohjelma. Toivottavasti saadaan pian valmista ja kauppa julkaistua mahdollisimman nopeasti!

Meillä oli viime viikon Tanskan reissulla tunikamekko-kuvakset aika upeassa paikassa. Uskomattoman ihanaa patinoitunutta puuta meren äärellä. Katsokaa vaikka!

Lumoan

Lumoan

 

 

Onnea!

Meidän pieni syntyi tasan 2 vuotta sitten. Kaikenmaailman neuvolan oppaissa kerrottiin, ettei kannata kauheasti kuvitella vauvan ulkonäköä tai luonnetta etukäteen tai ainakaan oikeasti uskoa että sellainen sieltä tulee. Mä nyt tietenkään en uskonut vaan ajattelin jo etukäteen kaikenlaista.

Hassua kyllä, kaikki mun kuvitelmat tuli todeksi. Vauva näytti juuri siltä kuin olin kuvitellut (olen ollut aivan samannäköinen pienenä) ja luonteenpiirteistä löytyy juuri niitä mun kuvitelmia. Herra sopii meidän perheeseen täydellisesti, se on hurjan hyvä tyyppi ja kunnon social butterfly =)

Usein sanotaan, että vauva muuttaa kaiken. Olen kyllä tästä vähän toista mieltä, tuntuu kuin se olisi aina ollut tässä meidän matkassa. Sen kanssa touhutaan, mutta myös muu elämä ei ole kadonnut mihinkään. Eli osaan mielestäni edelleen puhua muustakin kuin lapsista, heh.

Kiitokset tämän kaiken kaaoksen yhteensovittamisesta kuuluu ennen kaikkia mun miehelle. Ja myös tietenkin perheille ja kavereille! Perimmäinen kiitos lähteepi poikaselle, kiitos kun olet juuri sinä! (Lasken samalla kymmeneen kun mietin mun tänään hieman iskua saanutta huulta ja sitä lautasta, jonka sirpaleita imuroin äsken.. ) Temperamentti on siis äidiltä!

Meidän Pikku-Ukko 11.6.2010 

Mun pienet kesällä 2010

Matkalla tulevaan pienen ison miehen 2-v kanssa